Vepeilyä. :)

Eilinen oli kaikinpuolin aivan kamalan väsyttävä päivä! En meinannu hereillä pysyä ja päikkäreiden ottaminenkin oli suorastaan mahdotonta. Aina kun pojan laski sänkyynsä, niin alkoi kaamea itku.. Siinäpä me sitten seurusteltiin, leikittiin, käveltiin edestakaisin ja hytkyteltiin pitkän aikaa, kunnes olin jo niin rikki, katki, poikki, että laskin pojan sitteriin, jonne hän sitten minuutin päästä nukahtikin. Siinä me sitten nenät vastakkain vedettiin sikeitä parisen tuntia. <3

Mutta tosiaan. Eilen oli taas vepe-maanantai. Oon niin hurahtanu siihen touhuun! Ja kuinka ylpeä voikaan olla tuosta ruskeasta vaipankantajasta! :) Oltiin vasta kolmatta kertaa reeneissä ja jo nyt tuntuu siltä, että tuo koira on luotu työskentelemään vedessä. Oon kyllä aina pitäny sitä hieman arkajalkana, ku se ei mm. portaita uskalla ylös tulla (ilman lihapullahoukuttelua), mutta niin se vaan kuulkaas hyppäs veneestä niin ettei mitään! Toisena harjoitteena olikin sitten veneen hakua. Alkuun vaan haettiin köysi sieltä veneestä, mutta kun Nikillä meni se niin hyvin, niin viimesellä kerralla annettiin sen ihan hinata sitä venettä! Ja kuinka ylpeä hänestä olinkaan!! <3 Ihanhan tuo ei köyttä suorilla käteen asti tuonu, mutta sitäpä harjotellaan.. Olin vaan niin onneni kukkuloilla, ku koira heti tajusi mitä pitää tehdä. En nimittäin hirveästi omiin ohjaus- ja koulutustaitoihini luota. Mutta kehittyny se olen tainnu minäkin, tai sitten koirani on keskivertoa älykkäämpi yksilö. 8)

Reipas uimamaisterini.

Lisää kuvateksti